Elämän ihmettelyä ja opettelua uudesta perspektiivistä

Poikamme on pyrkinyt suurinpiirtein viimeiset kolme kuukautta sylissä istuessa aina pystyasentoon. "Sylivauvan" asento ei ole kelvannut enää pitkään aikaan ilman hermojen menetystä. Olin varma, että istuminen ilman tukea alkaa onnistumaan jo viiden kuukauden ikäisenä - sen verran topakka jätkä on ollut kyseessä alusta saakka.

Istumaan oppiminen kesti kuitenkin yllättävän kauan ennakoiviin merkkeihin nähden. Vaikkakin, jokainen oppii kaikki taidot omassa tahdissaan - ei ole liian nopeaa tai hidasta oppimista. Ei se aika, vaan se määränpää.

Nyt meillä siis istutaan ilman tukea, vaikka välillä tuleekin kellahdus selälleen. Pään kopsahduksilta ei olla voitu välttyä. Istuminen on nyt niin kivaa, että makuulla ei enää maltakkaan harjoitella liikkeellelähtöä. 

Istumaan oppiminen oli siinä mielessä mieleinen asia koko perheelle, että istumaan oppimisen jälkeen pikkumies viihtyy myös yksin melko pitkiäkin aikoja olohuoneessa lelujen ympäröimänä, joten meidän vanhempien on helpompi tehdä myös välttämättömiä kotitöitä poikamme hereilläolon aikana. Arki on tullut helpommaksi.

Onhan se myös hyvä oppia leikkimään itsenäisesti sekä tietenkin vuorovaikutuksessa muiden lasten että aikuisten kanssa. 

Itse olen ollut lapsena täysin riippuvainen vanhempieni seurasta mitä tulee leikkimiseen. Vanhempani ovat joutuneet, tai siis saaneet, leikkiä kanssani pikkuautoilla jatkuvasti. Yksin en osannut leikkiä. Tästä kun tarinoita olen kuullut autoleikkien uuvuttamilta vanhemmiltani, olen tullut tulokseen, että hyvä on opettaa myös itsenäisesti leikkimään. 

Istumaan oppiminen avasi selkeästi täysin uuden maailman pikkumiehellemme. Ympäristöä tarkkaillaan entistä tarkemmin, istualtaan hytkytään ja huidotaan, hymy on huulilla koko ajan, leluja pyöritellään käsissä ja pallon vierittäminenkin kaikkien yllätykseksi lähti onnistumaan, kun Mummi tätä hoksasi lähteä kokeilemaan. Olishan se pitänyt arvata, pallot on ollut jo pitkän aikaan kovin juttu pojallemme. Tullut vanhempiinsa, pallopelit kiinnostaa. Koska voi ilmoittautua lapsi-vanhempi pallopelikerhoon?

Saattaa olla, että meillä skipataan konttaaminen ja ryömiminen. Sen verran napakasti jalat jo kantaa tuettuna ja maata pitkin liikkumiseen ei vaikuta olevan mitään mielenkiintoa. No, ei ehkä sentään, mutta kai näinkin voisi käysä. Jäämme seuraamaan tilanteen kehittymistä mielenkiinnolla!