Rutiinit

Kaupallinen yhteistyö: Ainu / Berner Oy

Olemme pyrkineet vaimoni kanssa heti poikamme syntymän jälkeen rytmittämään arkea ja luomaan rutiineja, jotka toistuvat arjessa joka päivä ja tyypillisesti vielä samaan aikaan päivittäin. Olimme rytmin ja rutiinien tärkeydestä keskustelleet jo ennen poikamme syntymää paljon, mutta näiden tärkeys on tullut tosissaan ilmi vasta toisen vauvakuukauden aikana kun hereilläolotunnit lisääntyvät.

Jokaiselle perheelle muodostuu kokeilujen, kömmähdysten ja onnistumisten kautta omat rutiinit ja rytmit, jotka sopivat oman lapsen kanssa parhaiten toteutettaviksi. Niin myös meille. On kuitenkin hyvä muistaa, että ne rytmit ja rutiinit jotka omassa perheessä toimii, ei välttämättä toimi millään lailla kenelläkään muulla. Kaiken tärkeimpänä kuitenkin pidän itse sitä, että tietystä rytmistä ja rutiineista keskustellaan sekä sovitaan henkilön kanssa, jonka kanssa arki jaetaan ja yhdessä pidetään rutiineista kiinni alusta saakka, jotta lapsi näihin tottuu ja oppii itsekin rytmin mukaan elämään. Vaimoni kanssa olemme heti alusta saakka määrätietoisesti ohjanneet poikamme rytmiä siihen suuntaan, että poikamme ja meidän rytmi on hyvässä balanssissa. Aina silloin tällöin on ollut hankalaa pitää kiinni esimerkiksi päiväunirytmistä ja tämä on sitten iltaisin kostautunut yliväsymyksen ja levottomuuden muodossa.

Tällä hetkellä aamut aloitetaan yhteisellä loikoiluhetkellä sängyssä poikamme herättyä. Äidin kanssa arkisin ja viikonloppuisin koko perheen voimin. Olemme havainneet, että poikamme herää kunnolla loikoilun aikana ja aamupesut menee täten hyväntuulisemmin kun suoraan vuoteesta hoitotasolle siirrettäessä. Tämä on näin jälkeenpäin ajateltuna täysin ymmärrettävää, tätä ei vaan vanhemmuuden alkutaipaleella tajunnut vaikka poikamme tästä usein yrittikin viestiä melkoisella huutokonsertilla. Eipä sitä itsekään toivo, että heti herätyksen jälkeen riisuttaisiin ilkosilleen ja nostettaisiin hoitotasolle pyöriteltäväksi. Aamupesuille makuuasentoon ei olla myöskään menty suoraan rinnalta, jotta suurimmilta pulautuksilta vältyttäisiin.

Itse koen erityisesti aamu- ja iltapesut erittäin mieluisaksi ja tärkeäksi päivittäiseksi rutiiniksi poikamme kanssa, koska pesujen aikana on helppoa olla kontaktissa, koskea, ja pitää huolta hellin ottein. Tavallisesti aamupesut ja iltapesut ovat kaavaltaan hyvin samanlaiset ja alkavat alaosaston vesipesulla, huolellisella kuivaamisella, ihon kunnon tarkistamisella, ilmakylvyllä ja vaipanvaihdolla. Sinkkivoidetta laitamme tarvittaessa ihorikkoihin ja/tai punottaville ihoalueille suojaamaan sekä parantamaan ihoa vaippa-alueelta. Käytössämme oleva Ainun sinkkivoide on ollut erittäin hyvä hoitavalta teholtaan, helposti levittyvä ja erittäin riittoisa. Punoitukset on saanut kyytiä!

Ainulta saadut hoitotuotteet ja tarvikkeet päivittäisessä käytössä

Puhdistamme myös kostutetulla sideharsotaitoksilla/vanulapuilla silmän ympärykset, korvan takuset, kädet, kainalot ja kaula- sekä niskapoimut aamuin illoin. On myös tärkeää muistaa kuivata edellä mainitut paikat, jotta vesi ei jää hautumaan esim. kaulapoimuihin aiheuttaen ihorikkoja. Pojallamme on ollut koko ajan todella hyvä ja siisti iho. Me vanhemmat myös omaamme melko hyvän ihotyypin, joten lieneekö perittyä, mutta myös varmasti osittain päivittäisen huolenpidon tulosta. Korvanlehdet puhdistamme iltaisin Ainun eko-pumpulipuikoilla, joissa on levenevä ja mukavan pehmeä pumpulipää. Levenevä pään vuoksi ei tarvitse pelätä jokaista poikamme pään äkkinäistä liikettä, koska pumpulipää ei korvaan liian syvälle mahdu työntämään. Yllättävän paljon pienen miehen korvanlehtiin päivän aikana kertyy kaiken maailman mönjää, kuinka paljon kertyäkkään kun hiekkalaatikkoikään kasvaa..

Usein myös nenäimu aamuisin on tarpeen, kun yön aikana nenään on kummasti aina kertynyt räkämöykkyjä tai rinnalla homeltaessa maidot vedetään nenään kun ei rauhassa malta syödä. Nenäimusta poikamme ei ole moksiskaan, hymyilee vaan leveästi. Vanhemmilla otsasuoni ennemmin puhkeaa kun pojalla menee hermot, kun sitkeitä räkämöykkyjä koittaa imeä pois ohuen letkun läpi. Aamupesut viimeistellään D-vitamiinitipoilla, jotka ovat poikamme herkkua ja pistävät maiskuttelemaan. Mikäli aamupesuilla menee hermot, annamme viiden tipan annoksen yksi tippa kerrallaan tasaisin väliajoin. Tämä pitää poikamme tyytyväisenä kun saa maiskutella! Onko muissa perheissä D-vitamiini tipat lapsen herkkua vai inhokkijuttu?

Ainun Ensipupu on mieluista seuraa hoitotasolla
Ensimmäisen kuukauden ajan poikamme nukkui missä vaan ja milloin vain yötä päivää, mutta toinen kuukausi onkin ollut jo haasteellisempi. Poikamme ei nimittäin nuku käytännössä laisinkaan sisällä, pois lukien unia rintarepussa. Sisällä ollaan kokeiltu kehtoa, omaa pinnasänkyä, minun ja vaimon vuodetta, syliä ja on myös hämäykseksi lämmitetty kauratyynyä esilämmittämään vuodetta, mutta tuloksetta. Sen lisäksi, että rintareppu on ainoa paikka päiväunille sisällä, on se myös ainoa paikka missä tutti kelpaa edes hetkellisesti. Tällä hetkellä useasta testatusta tutista Ainun MAM Orginal 0-6 kk tutti on ainoa kelpuutettu. Jatkamme tutin kanssa harjoituksia! Olisi nimittäin joskus helppoa, jos tutti rauhottaisi esimerkiksi autossa, mutta tällä hetkellä se räkäistään kaaressa suusta pois. Usein tutin tyrkyttäminen ennemminkin pahentaa hermostumista kun rauhoittaa. Toki eihän tuttia pakko ole oppiakkaan ellei sitten ala kädet menemään rannetta myötä suuhun. Tässä tapauksessa tutti olis pienempi paha.

Autosta puheen ollen, meillä poika nukahtaa joka kerta kun autolla liikutaan. Usein kuitenkin liian pitkä aika liikennevaloissa saa poikamme osottamaan mieltä, kun tasainen auton renkaiden hurina loppuu. Olemmekin ruvenneet suunnittelemaan reittejä siten, että olisi mahdollisimman vähän liikennevaloja. Mitäpä sitä ei vanhemmat lapsensa päiväunien eteen tekisi!

Parhaimmat ja pisimmät päiväunet poikamme nukkuu vaunuissa ulkona vaunujen ollessa liikkeessä. Kun vaunut pysähtyy, harvoin uni viittä minuuttia pidempään jatkuu. Tuleepahan meille vanhemmille liikuntaa oikein kunnolla kun täytyy pysyä liikkeessä. Tämä on toki seikka, johon toivon löytäväni ratkaisun, vaikka lenkkeily tekeekin hyvää. Olisi kuitenkin mukava välillä lykätä terassille vaunut ulkoilmaan, jotta voisi jäädä itse sisälle touhuamaan omia puuhia. Ei voi ehkä vaatia liikaa kahden kuukauden ikäiseltä ja toisaalta itsehän tuohon jatkuvassa liikkeessä nukkumiseen on opetettu.

Päiväunet ollaan kokonaisuudessaan päivällä rytmitetty siten, että valveilla oloa tulisi kaikissa hereilläolon pätkissä 1,5-2 tuntia, jonka jälkeen otetaan unet. Tämä rytmi on meille hyvin sopinut ja koko päivä kun tätä rytmiä ollaan noudatettu, on myös yöunet olleet huomattavasti parempia kun epäsäännöllisempänä päivänä. Säntillisen rytmin noudattaminen on kyllä välillä melko raskastakin, pakko myöntää. Lopulta kun rytmin pitää, palkitsee se yöllä kun saa kunnolla nukkua!

Päivärytmi
Iltatoimille menemme päivittäin ilta kahdeksalta, mitä ollaan samalla pidetty merkkinä siitä, että on aika alkaa rauhoittumaan yöunille, himmentää kotona valoja ja karsia ylimääräiset äänet pois äänimaailmasta. Kylvyssä ja/tai suihkussa käymme keskimäärin poikamme kanssa kahdesta neljään kertaa viikossa, pääsääntöisesti iltaisin iltapesujen yhteydessä. Suihkusta poikamme on tykännyt ihan muutaman viikon ikäisestä saakka. Kylpeminen oli alkuun hieman ikävämpää puuhaa ilmeisesti sen vuoksi, että käden varassa kannattelemista poikamme ei kokenut turvalliseksi. Hankkimamme kylpytuki oli lopulta avain mielyttävämpään kylpykokemukseen. Kaikkinensa erittäin positiivista, että vesi on rauhoittava ja kiinnostava elementti jo tässä iässä. En malta odottaa että vauvauinti aloitetaan!

Mikä olisikaan tärkeämpää suomalaisille kun sauna, joten ollaanhan me jo muutama kerta saunassakin istuskeltu. Saunassa kasvot muistuttaa lähinnä Kummeleista tuttua "tonnin seteliä", joten on hankala päätellä vielä, mitä mieltä saunasta kokonaisuudessaan ollaan. Toiveissa olisi, että kovan löylykaverin pojastamme saisin!

Yöunet meidän pojalla alkaa tyypillisesti iltayhdeksän ja puoli kymmenen välillä. Emme ole halunneet luoda rytmiä, jossa nukkumaan käydään esimerkiksi ennen kahdeksaa, koska tällöin ilta jäisi kovin lyhyeksi ja kotona iltatoimilla pitäisi olla melkein heti kun itse töistä pääsen. Uskon myös, että tällä rytmillä uni ei lopu vielä aamuyöllä kun nukkumaan käydään hieman myöhemmin.  

Ensimmäinen unipätkä on usein yön pisin, varsinkin jos päivällä on nukuttu hyvin ja illalla rauhoittuminen on mennyt hyvin. Usein ensimmäinen unipätkä on 4-6 tuntia ja tämän jälkeen n. 3 tunnin siivuina aamuun saakka. Tällä hetkellä meillä herätään keskimäärin 3-4 kertaa tyypillisen kahdentoistatunnin yöunen aikana. Rytmi on ollut samanlainen pojan syntymästä saakka automaattisesti. Yöllä ollaan nukuttu ja päivällä seurusteltu. Ainakin tilanne on vielä tämä. Saa kyllä olla erittäin tyytyväinen, että meille vanhemmillekkin suodaan uniaikaa hyvän pituisissa pätkissä. Saa nähdä kauanko tämä arjen luksus jatkuu.. 

Tämänkaltainen on meidän perheen päivä tällä hetkellä kahden kuukauden ikäisen pojan kanssa. Toki näiden rutiinien ohella iso osa ajasta kuluu myös rinnalla, mutta jää aikaa myös leikkimatolla temmeltämiseen päivittäin. Tällä hetkellä meillä pyörähdetään jo vatsalta selälleen. Kova on kehityksen vauhti, juurihan vasta laitoin ensimmäisen vaipan synnytyssalissa pojallemme!

Minkälaiset arkirytmit ja -rutiinit teidän perheessä on? Onko alussa luotu rytmi säilynyt kuinka pitkään samanlaisena? 

Kommentit

  1. Vauvat on ihania! Onnea ja rakkautta teidän arkeen!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti